Voitko sinä auttaa?

01.11.2022

Jumalan rauhaa ystävä ja hyvää marraskuuta!

Tässä kirjeessä lupasin kertoa enemmän meidän entisistä katulapsista, niin kuin Eyu heistä puhuessaan sanoo. Paljon on lasten elämä muuttunut näiden kahden vuoden aikana, ja vain sen tähden, että sinä olet ollut uskollinen lahjoittaja nämä vuodet. Joukkomme on pieni, mutta sitäkin sitoutuneempi. Kiitos lasten, Eyun ja kaikkien työntekijöiden puolesta.
 Työntekijöiden määrä vaihtelee tehtävien töiden mukaan. Tällä hetkellä rakennustyö on lähes pysähdyksissä, joten heitä ei taida olla montaa tällä hetkellä töissä. 

Kävimme kahtena päivänä koululla rekisteröimässä lapset kouluun. Rekisteröinti tehdään käsin, se vie aikaa, kun koulussa on jopa 250-300 oppilasta. Lapset eivät olleet nähneet ennen vaaleaihoista ihmistä, joten olin heille hieman kummajainen. Lopulta he kuitenkin uskaltautuivat lähelle ja halusivat tervehtiä kätellen ja tietenkin tulla kuvattavaksi. Koulu oli yhtä alkeellinen kuin edellinen koulu jossa vierailin viime matkalla. Lapset käyvät koulua kahdessa vuorossa. Meidän lapset iltavuorossa. Lukukausimaksu, koulupuku ja vihkot yhteensä noin 30 €. Monilla vanhemmilla ei ole rahaa maksaa tätä summaa joten Bethel kodilta jaetaan vihkoja myös köyhien lapsille, ja näin helpotetaan heidän mahdollisuuksiaan mennä kouluun. Lasten tulevaisuuden kannalta koulutus on ensiarvoisen tärkeää.

Isommat pojat ovat oppineet tekemään monenlaisia töitä maa-alueella. Tarttuvat heti toimeen, kun huomaavat tilanteen. Näytti siltä, että he työskentelevät mielellään ja heille se on normaalia arkea, ei mitään pakotettua toimintaa. (Näinhän se oli meidän vanhojen ikäpolvien lapsuudessa myös täällä Suomessa.) Kaksi poikaa Bekuma ja Barkilin harrastavat Taekwondoa. He menestyivät hyvin paikallisissa kisoissa. Bekuma voitti kultaa ja Barkilin omassa sarjassaan hopeaa. Tällainen menestys vahvistaa heidän itsetuntoaan valtavasti ja innoittaa heitä tekemään parhaansa jatkossakin. Aineellisen hyvinvoinnin lisäksi omanarvon ja identiteetin vahvistuminen on yhtä tärkeää. He eivät ole enää katulapsia vaan yhtä arvokkaita ja hyväksyttyjä kuin kuka tahansa lapsi, jolla on ollut paremmat lähtökohdat elämälle kuin näillä jotka joutuivat pieninä kadulle.

Vauvoja on tällä hetkellä 3 iältään noin 3-4 k. Sitten 3 alle kaksi vuotiasta ja yksi ehkä noin 4 vuotias tyttö. Heillä on oma lastenhoitaja. Vaippoja kuluu paljon, jotka ovat tietysti tosi kalliita. Sen tähden vein heille kestovaippoja, jotka voi pestä uudelleen ja uudelleen. Maitoa heillä on onneksi nyt omasta takaa. Kadulla tapasimme neljä poikaa (kuva) jotka pyysivät saada tulla kodille, mutta tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta heitä sijoittaa sinne. Eyu haluaisi tietysti auttaa heitä ja miettii ratkaisua. Paras ratkaisu on oman kodin rakentaminen maa-alueelle mahdollisimman pian. Nykyisen kodin vuokranantaja nostaa vuokraa 100 € kuukauden päästä. Sen jälkeen kuukausi vuokra on 500 €. Se on lähes kolmas osa meidän kuukauden avustusbudjetista. Lisäksi sähkö ja vesimaksut kahdessa paikassa. 

Olisi myös paljon helpompi työskennellä, kun kaikki toiminta olisi omalla maa-alueella. Nyt kun kaikki hinnat nousevat koko ajan, tuottaa rahan riittäminen tarpeetonta stressiä veljellemme Eyulle. Tarvitsisimme tähän projektiin minimissään noin 15 000 €. Rukoillaan Taivaan Isää tämän tärkeän asian puolesta ja mennään uskossa eteen päin, niin kuin tähänkin asti olemme tehneet ja päässeet lyhyessä ajassa pitkälle. Olisiko sinulla kenties joku ystävä, joka voisi lahjoittaa tähän kodin rakentamisprojektiin. Pääsisimme aloittamaan rakentamisen mahdollisimman pian. Saadessamme oman kodin säästyisi iso summa rahaa muihin tarpeisiin ja voisimme auttaa uusia lapsia pois kadulta.Tämän jälkeen meillä ei ole mitään isoa eikä kiireellistä projektia.
Warkauden Lehti tekee jutun tästä työstä. Juttu julkaistaan ensi lauantain lehdessä.

Jeesus teitä kaikkia runsaasti siunatkoon! Herra sinun Jumalasi, on sinun keskelläsi, sankari, joka auttaa. Hän ilolla iloitsee sinusta, hän on ääneti, sillä hän rakastaa sinua, hän sinusta riemulla riemuitsee. 
(Sef. 3:17)