Me teemme tätä tarinaa yhdessä
Jumalan rauhaa ystävät! Olemme palanneet runsassisältöiseltä Ambon matkalta terveinä ja turvallisesti kotiin. Jokainen meistä kirjoittaa oman kirjeen kuvineen tulevina kuukausina. Pääset näin kokemaan ja näkemään matkan antia laaja-alaisesti. Ensimmäiset tuntemukset tuo meille Markus Nurmesniemi.
Me teemme tätä tarinaa yhdessä
Välähdyksiä Ambon matkalta 4.-12.11.2023
Kun lapsen pieni pää lepää kämmenellä ja katsoo pitkään, katsoo syvään, kaikki muu katoaa. Lapsen suuret, syvät silmät. Täynnä luottavaisuutta ja uteliaisuutta. Hiljainen, syvä yhteys syntyy. Lapsi ojentaa hennot sormensa ja tutkii vaaleaa ihoa, nenäni päätä, poskia, silmiä. Nenänpää koskettaa nenänpäätä. Maailma ympärillä hiljenee.
Syntyy kosketus, joka yhdistää monella tasolla. Jumalan rakkaus on suurta. Se vuotaa ylitse ihmisessä, autettavassa, auttajassa. Se vuotaa mutta ei tyhjene. Mitä enemmän se vuotaa, sitä lujemmin se pysyy tuoreena. Henki löytää sielun. Ylistys ja kiitosrukous nousee. Kiitos Isä. Kiitos kun käytät lastasi muistuttamaan kalentereihin ja aikatauluihin unohtunutta astiaasi.
Olimme pitkään poissa Ambon laitumilta. Mutta pääsimme jälleen tutkimaan teitäsi ja Rakkautesi vuolaita virtoja kaukana, kaukana tämän maan hälystä ja välkkeestä. Kiitos Isä. Kiitos kun kuljetit meitä. Kiitos kun saimme uudistua. Kiitos kun saimme taas muistaa, mistä tässä on kyse. Kiitos jokaisesta lapsesta, pojasta ja tytöstä, jotka sinä olet paimentanut Ambon laitumellesi. Kiitos väkevän rakkauden paimenestasi Eyusta, jonka ympärille sinä olet koonnut hyviä työntekijöitä. Rakas tukija. Se on huikeaa. Sinä olet huikea. Olet osa upeaa kokonaisuutta rukouksin ja lahjoituksin. Meitä ei ole montaa. Mutta Jumala toimii. Rakennukset nousevat. Maata muokataan. Maasta kasvatetaan. Lehmät saavat laiduntaa. Kadun julmat lait opetellut lapsi muuttuu. Jumala muuttaa. Ilmapiiri muuttuu. Jumala painaa sormenjälkensä sieluun, toiseen, kolmanteen, turha edes laskea! Hän näyttää mistä on kyse. Hän vapauttaa. Hänen on kunnia ja kiitos kaikesta. Ja me saamme nähdä, kuinka Hän toimii kaikessa tuossa. Hän raottaa verhoa taivaallisiin, ja saamme janomme tyydytettyä. Nuoret ottavat Jeesuksen vastaan. Hän ottaa heidät avosylin vastaan. Kadun kasvatus ja lait vaihtuvat Jumalan rakkauteeen ja elämänjanoon. Ambon orpokotialue on elämälle pyhitetty. Kuolema on aidattu sen ulkopuolelle. Ja me saamme nähdä kaiken tämän.
Pitää pientä ihmistä sylissä. Ja muistaa. Ja rakastaa. Kiitos sinulle, lukija, rukoilija, tukija. Kiitos Jumalalle sinusta.
Jokainen ihminen on kokonainen maailma. Kun katsot roskiksesta pelastetun pienokaisen silmiin, se sattuu. Se iskee sydämeen lamaannuttaen. Syvä on ihmisen taimenen katse. Pää lepää kämmenellä, ja kosketus, yhteys syntyy. Ilman sinua, ilman Eyuta, ilman Riittaa ei olisi tätä paikkaa, ehkä tätä lastakaan. Kiitos Isä kun saamme auttaa.
Kaikki ne vaikeudet, kaikki epätoivon hetket, kaikki epäilyt, ne ovat hetkessä pois pyyhityt. Nöyrä ja hiljainen, syvä kunnioitus nousee veljeämme Eyuta kohtaan. Ei sanoja kuvaamaan. Miten valtavan paljon, miten hurjan määrän työtä hän on tehnyt. Saanut kasvattaa, raivata, raataa, kouluttaa, ohjata, valvoa, tehdä, suunnitella. Uudestaan ja uudestaan. Aina ja yhä vaan. Ja kuitenkin, vaikeimmallakin hetkellä hän sanoo: No complaints. Ei valittamista. Ei niin. Työ on Herran. Kaikki on Hänen käsissään. Häpeän vaillinaisuuttani. Me hyvään ja leveään tottuneet valitamme liian usein, liian matalalla kynnyksellä.
Jumala voi opettaa niin paljon ihmisten kautta. Eyu on kävelevä oppikirja minulle. Kiitos Isä Eyusta.
Silti hän katsoo hymyillen, ymmärtää ja sanoo: We made this story together. Me teimme tämän tarinan yhdessä.
Se pätee myös sinuun, rakas lukija. Kiitos sinulle kun autat yhdessä auttamaan.
Markus Nurmesniemi
Runsaasti Taivaan Isän siunausta sinulle!
Riitta Voutilainen
Bethel Apu ry