"Näin me huomaamme, että suunnitelmat voivat poiketa hyvinkin paljon omistamme, mutta Jumala on kanssamme ja turvamme joka hetki"

Jumalan armoa ja rauhaa ystävät!

Sannan terveiset matkalta

Tervehdys kaikille! Ajatukseni palaavat päivittäin takaisin Etiopiaan ja näiden orpolasten luo. Heistä on tullut kuin toinen perhe minulle. Alkuvuodesta 2026 oli viides matkani Amboon ja tämä matka jännitti enemmän, kuin mikään aiempi, sillä tiesin, että emme hetkeen tule pääsemään Etiopiaan ja näkemään lapsia. Ambossa on vaalit alkukesästä, joka aiheuttaa levottomuuksia ja matkustaminen tuolla ajankohdalla ei ole turvallista. Keskikesällä matkustaminen ei myöskään ole mahdollista, sillä alueella on tuolloin niin rankkasateista, ettei matkustamista suositella.

Matkustimme tällä kertaa Riitan kanssa kahdestaan Amboon. Matka kuitenkin sai hyvin erilaisen muodon, kuin mitä olimme suunnitelleet, sillä Riitta sairastui vakavasti heti Amboon päästyämme ja vietti sairaalassa koko sen ajan, kun olin Etiopiassa. Kuitenkin uskalsin jättää Riitan yksin Etiopiaan, sillä Riitan kunto tuolloin oli jo parempi ja Riitasta piti sekä sairaalan henkilökunta, että Bethel kodin henkilökunta ja nuoret hyvää huolta. Jumala oli koko ajan kanssamme ja tilanne olisi voinut päättyä hyvinkin eritavalla, ellei Jumala olisi suojellut Riittaa sairastumisen hetkellä. Kiitos kaikille, jotka muistitte minua ja Riittaa rukouksin matkamme aikana.

Vietin siis viikon yksin Bethel kodilla ilman tulkkia tai ilman Riitan tai Eyun tukea. Onni onnettomuudessa oli se, että paikka, lapset, nuoret ja henkilökunta olivat minulle tuttuja. Tunsin kaikki lapset nimeltä ja minun oli helppo ja turvallista olla viikko yksin orpokodilla. En väitä, etteikö kommunikointi olisi ollut paikoin haastavaa, sillä kukaan ei puhunut englantia, mutta vastaavasti välillä unohdin, ettemme edes puhu samaa kieltä. Elekieli, toiminnot yhdessä ja muutamat yhteiset sanat loivat välille tunteen, että olemme yhtä perhettä. Olimme luonnollisesti suunnitelleet matkallamme monia toimintoja, jotka nyt Riitan sairastumisen myötä jäivät. Olimme mm. suunnitelleet vievämme yhden pojan silmälääkäriin, yhden pojan äidin sairaalan, ja että kävisimme autokaupoissa etsimässä sopivaa autoa Bethel kodille. 

Näin me huomaamme, että suunnitelmat voivat poiketa hyvinkin paljon omistamme, mutta Jumala on kanssamme ja turvamme joka hetki.

Päiväni Bethel kodilla menivät kuitenkin nopeasti, pojilla oli lomakausi koulusta, ja maa-alueen töitä oli heillä vähän hoidettavana, joten aikaa yhteiselle ajanvietteelle jäi paljon. Pesimme pyykkiä, korjasimme vaatteita, opetin pojille siivoamista, puistelimme mm. poikien petivaatteet ja kun videota tästä näytin miehelleni, totesi hänkin, ettei ollut turha puistelu, sen verran pölysivät poikien viltit olivat. Pelasimme Unoa ja jalkapalloa, hoidimme koiria ja lehmiä, teimme temppuja, tai pojat tekivät ja minä kuvasin, muutamana iltana oli ylistys ja Jumalan Sanan ilta. Pienten lasten kanssa leikimme leluilla, lauloimme ja koetin aktivoida lasta, joka on kehityksessä viiveinen ja tarvitsee paljon aktivointia, koska ei luontaisesti lähde liikkumaan ja tutkimaan ympäristöä.

Ostimme pojille lenkkarit Addis Abebassa ja sain olla jakamassa uusia kenkiä jokaiselle pojalle. Eyu kertoi parin pojan nimen, jotka olivat olleet erityisen ahkeria ja tunnollisia ja he saivat ensimmäisenä valita kengät itselleen. Vauvoille veimme matkasängyn ja sitterin, jotka tulivatkin tarpeeseen, sillä keskukseen oli tullut nuori äiti kadulta vastasyntyneen vauvan kanssa. Vauvan nimi oli Abraham. Lastenhuone oli uudistunut viime matkamme jälkeen, huoneeseen oli ostettu iso ja jykevä vaatekaappi. Huonekalut ovat Etiopiassa todella kalliita, kuten moni muukin tuontituote, puutavaraa Etiopiassa on todella vähän saatavilla. Pojille tehtiin vierailumme aikana hitsaamalla vaatekaappeja, sillä hitsattu kaappi tuli halvemmaksi, kuin puusta valmistettu, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. 

Psalmi 23: "Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu" 

Etiopiassa käydessä huomaa kuinka meillä on asiat hyvin, kuinka lapsilla keskuksessa on kaikki hyvin, heillä on turva, rutiinit, ruoka, lepo, aikuiset läsnä elämässä, enempää ei tarvita onnelliseen elämään.

Siunaten jokaista lahjoittaa, olette kultaakin arvokkaampia

 Sanna Pesonen

(jatkuu ensi numerossa..) Kiitos rukouksista ja lahjoituksista työn ja auton hankinnan puolesta. Auto Toyota Hilux on nyt saatu ostettua. Se on kestävä, turvallinen ja käytännöllinen auto keskuksen käyttöön. Eyu on suuresti kiitollinen.

Liitteenä on ilmoitus tilaisuudesta 9.5.2026 klo 12.00 Ulla ja Hannu Häkkisellä Haukivuorella. Tervetuloa, mutta muista ilmoittautua Ullalle tai minulle ja kerro mahdollisesta erityisruokavaliosta.

Hyvää kevättä ja siunattua Pääsiäistä!
Riitta