SANNAN MATKAKIRJE OSA 2.

Jumalan rauhaa ja hyvää alkukesää teille kaikille!

"Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon. Se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon. Taas niityt vihannoivat, ja laiho laaksossa. Puut metsän huminoivat taas lehtiverhossa. Se meille muistuttaapi hyvyyttäs, Jumala, ihmeitäs julistaapi se vuosi vuodelta." Virsi 571, 1-2. 

Joka kevät saamme nähdä Jumalan uskollisuuden konkreettisesti mm. uuden kasvukauden alkaessa pitkän kylmän ja pimeän talven jälkeen. Se ilahduttaa ja antaa toivoa ja uutta jaksamista. Jumala on uskollinen. Hän on sama eilen, ja tänään, ja iankaikkisesti, Hebr.13:8.
Sain videopuhelun Eyulta, jossa hän esitteli eri kohteet keskuksessa. Paljon ovat saaneet valmiiksi vaikka kaikki työ on tehty käsin. Mm. ojaa on syvennetty ettei rankat sateen tulvi yli äyräiden. Virkistyskeskusta on rakennettu paljon sitä mukaa kun heillä on ollut ylimääräistä rahaa säännöllisten kulujen jälkeen. Ruokatarvikkeita on hankittu kahden kuukauden varalle, koska on odotettavissa levottomat ajat. Kuvat kertovat lisää.

Sannan kuukausikirje osa 2:

Edellisestä matkasta on kulunut nyt jo useampi kuukausi, mutta palaan lyhyesti vielä tuohon matkaan. Matkani aikana poikien huoneeseen aloitettiin asentamaan linkkerilattiaa ja sain nähdä, kuinka tiiminä kannetaan linkkereitä ja hiekkaa. Työ oli raskasta ja välineet alkeelliset, mutta pojat tekivät reippaina töitä ilman valitusta. Linkkerit saapuivat kolmipyörätaksilla, joka sekin oli näkemisen arvoinen. Linkkerien asentamisen hoiti ulkopuoliset työmiehet, ja kun Eyu, paikan johtaja ei ollut paikan päällä vahtimassa, vaan Riitan kanssa sairaalassa, ei työnjälki ollut halutunlainen, ja työmiehiä vaihdettiin seuraavan huoneen kohdalla. 

Etiopiassa on vaikea löytää hyviä, tunnollisia ja ahkeria työntekijöitä, sillä suurin osa menee sieltä mistä aita on matalin ja vierellä saisi olla koko ajan vahtimassa, mitä Eyu joutuu oman työnsä lisäksi jatkuvasti tekemään. Matkojemme aikana myös me Riitan kanssa toimimme työntekijöiden valvojina. Sähkömiesten sähkötöitä katsellessa pakko mainita, ettei olisi suomalaisessa yhteiskunnassa mennyt työturvallisuus läpi. 

Orpokodille oli syntynyt paljon koiranpentuja viime marraskuun jälkeen. Koirat toimivat alueen vartijoina, sillä yöaikaan on liikkeellä paljon hyenoita ja vaikka alue on aidattu, silloin tällöin läpi pääsee hyena. Lastenhuoneiden ovet ovat aina öisin lukossa ja lapset nukkuvat hoitajien kanssa. Koirat alkavat haukkua, jos havaitsevat jotain ja liiketunnistevalot syttyvät palamaan, jolloin vartioiden on helppo paikallistaa haukkumisen kohde. Afrikassa elämä on hyvin erilaista kuin meillä täällä Suomessa. Eyu kertoi, että koirat ovat parhaita vartijoita, sillä vartioille valvominen yöllä tuntui olevan kovin vaikeaa. Voisimmekin rukoilla yhdessä kestorukouksena hyviä, ahkeria, tunnollisia työntekijöitä Bethel kodille.

Minun huoneeni ulkopuolella vartioi maailman suloisin valkoinen koira nimeltä "Matula" saimme vitsin aikaa, että tuon Matulan suomeen mukanani. Matula oli usein kytkettynä naruun, mutta kerroin henkilökunnalle, että koira tarvitsee paljon liikuntaa, jotta lihakset pysyvät kunnossa ja tämän jälkeen koira saikin olla vapaana päivät ja silminnähden nautti elämästä. Käytimme poikien kanssa koiraa myös uimassa pari kertaa. Matkani aikana joistakin entisistä katupojista tuli todella läheisiä minulle. Heistä aisti, kuinka pieniä poikia heidän sisällä on, kunpa olisi ollut yhteinen kieli ja olisin voinut kuunnella heidän elämänsä murheita, menetyksiä ja tarpeita. Matkalla lentokentälle juttelin Eyun kanssa ja kerroin viikkoni aikana tekemäni havainnot ja mm. sen, että pojat tarvitsisivat aikuisen, jonka kanssa jutella säännöllisesti ja joka myös ohjaisia poikia arjen toiminnoissa. Eyu oli samaa mieltä ja kertoi jo etsineensä henkilöä, jonka palkata nimenomaan poikia varten, naishenkilö, jolla olisi sydän orpotyölle ja esim. sairaanhoitajan koulutus. Matkamme jälkeen Euy kertoi palkanneensa ammattihenkilön kyseiseen työtehtävään, mutta ikävä kyllä hän ei hoitanut työtehtäväänsä kunnolla ja hänet jouduttiin erottamaan, rukoillaan yhdessä, että oikea henkilö löytyisi. Kuitenkin sydämessäni tunnen, että yhteisesti vietetty aika, toi lohtua monen pojan sydämeen. Kun lähtöpäiväni koitti, (Riitta jäi vielä sairauden vuoksi Etiopiaan) oli se monelle pojalle raskas hetki. Riitta kertoi myöhemmin, kuinka eräskin poika oli monesti tullut kyselemään minua ja silminnähden ikävöi valtavasti.

Nyt emme osaa sanoa, koska seuraava matka Bethel kodille järjestyy, Etiopiassa on tänään vaalit ja odotettavissa on sen jälkeen levottomuuksia, eikä alueelle ole turvallista matkustaa. Riitta ja Eyu ovat säännöllisesti yhteydessä videopuheluiden välityksellä ja olemme näin läsnä heidän kaikkien elämässä. Uusi, hankittu auto on ollut myös siunaus, jolla suurien ruokalastien, heinäkuormien ja rakennustarvikkeiden kuljetus on hoitunut ilman ulkopuolisen kuljetuksen palkkaamista. Siitä suuri kiitos teille kaikille.

Psalmi 90:17: "Olkoon yllämme Herran, meidän Jumalamme, suosio. Vahvista kättemme työ, niin vahvista (toisessa käännöksessä siunaa) kättemme työ!"
Kiitos, kun olet kuukausilahjoittaja, yhdessä teemme suuria ja pienestäkin summasta kasvaa suurta. 

Siunaten teitä kaikkia: Sanna Pesonen

P.s Elämän leivän kirjaa on vielä tilattavissa minulta.