AJANKOHTAISTA JA KATI-KAISAN TUNTEMUKSIA AVUSTUSMATKALTA

26.07.2024

Jumalan rauhaa ystävät ja hyvää elokuuta, elonkorjuun aikaa.


Bethel kodin tämän hetkiset kuulumiset ensin ja sitten Kati-Kaisa Purhosen terveiset toukokuun matkalta. Kodille oli tullut äiti kuvassa olevan parin viikon ikäisen vauvansa kanssa. Oli pyytänyt, että saisivat jäädä sinne. Pitkän keskustelun jälkeen Eyu antoi luvan, mutta viikon kuluttua äiti katosi jättäen vauvan kodille. Vauva oli niin huonossa kunnossa, että hänet piti viedä sairaalaan vahvistumaan. Ei ole itsestään selvää, että kaikki halukkaat pääsevät kodille, koska apua tarvitsevia on paljon, tilat täyttyisivät nopeasti. Eyulla on selkeät kriteerit näissä tilanteissa. Jos lapsella on isä, äiti tai joku sukulainen, niin heitä voidaan avustaa joissakin tilanteissa pienellä rahasummalla tai jollakin muulla tavalla, että he voivat pitää lapset kotona.
Poikien kotia, joka käsittää 6 huonetta ja oleskelutilan, rakennetaan innolla. Ulkopuolisten rakennusmiesten apuna häärivät myös meidän pojat. Eyu kertoi viestissään, "että pojat ovat hyvin sitoutuneita ja ahkeria ja sen näkeminen vahvistaa minuakin". Runsaat sateet ovat häirinneet rakentamista joinakin päivinä. Onhan tuo rakentaminen vähän erilaista kuin meillä, ei turvavarusteita minkäänlaisia, mutta näin he ovat tottuneet työtä tekemään. Ja olen nähnyt saman myös kerrostalojen rakentamisessa, työmiehillä ei ole kypärää päässä. Myös navettaa on laajennettu, joka on tarpeen, pian syntyy uusia vasikoita.


Lämmin kiitos taas lahjoituksistasi ja rukouksista. Kuten näet, niin tukea on käytetty tarkasti ja huolella. Sillä on saatu paljon aikaiseksi tärkeissä rakennushankkeissa.
17.8.2024 On tilaisuus Äänekoskella kahvila Daletissa, josta esite liitteenä.

Lämpimästi tervetuloa sinne!


Monin siunauksin! 

Riitta

AMBON MATKA

Riitta soitti keväällä ja sanoi, että nyt olisi mahdollista lähteä Amboon katsomaan Bethel lastenkotia.  Sydämeni pyörähti ympäri rinnassa paristakin syystä. Viisi vuotta sitten olin ollut Riitan seurana, kun tämä projekti aloitettiin. Matka ei olisi mikään tavallinen turistimatka, vaan arvaamaton seikkailu monine epämukavuuksineen. Eniten jännitti Eyun näkeminen. Ensimmäisellä reissulla Eyu oli nuoren pojan klopin näköinen ja oloinen silmille vedettyine lippalakkeineen. Sillä matkalla, bussissa vierekkäin istuessa Eyu laittoi kätensä harteilleni ja sanoi mama ja minun sydämeni oli myyty. Oma poikani on seitsemän vuotta Eyuta vanhempi. Erinäisten tressaavien matka-asioiden selvittyä tähyilimme Addiksen lentoparkissa vastaanottajia. Sieltä he tulivat, Eyu veljenpoikineen kukkia käsissä. Eyu huusi jo kaukaa, Kati, Kati ja minä juoksin vastaan. Halattiin pitkään ja hartaasti poskisuudelmineen. Kaikki matkan vaikeudet unohtuivat, Eyu muisti minut viiden vuoden takaa. Oli kuin oma poika olisi löytynyt vuosien takaa. 

Lastenkodille saavuttua oli hauska yllätys kun pikkulapset parahtivat itkemään meidät nähtyään. Sitä ihan unohtaa, kun tulee näihin värillisiin maihin, että itse on valkonaama. Parasta heti alkuun oli se, kun näki kuinka lapset olivat kaivanneet Eyuta vain parin päivän poissaolon jälkeen. Kaikki pienet lapset ryntäsivät Eyun kimppuun ja halusivat saada osansa halauksista ja taputuksista.Tulojuhla oli valmiina ja taas saatiin kukkia ja halauksia. Meitä pidettiin todella tervetulleina ja rakastettuina. Eyusta oli kehittynyt aikuinen, vastuuntuntoinen ja itsevarma mies, tarttuen asioihin ja tilanteisiin osaavasti ja taidolla. Äitihahmona kodilla toimi Eyun serkun äiti Genele. Hän on 64 vuotias, kaksi vuotta sitten eläkkeelle jäänyt opettaja. Hänellä oli selvästi auktoriteetti lastenhoidon ja ruokatalouden asioihin. Lapset saivat rakkautta ja kuria tasapuolisesti. Kaiken yllä korostui hyvinvointi ja rakkaudellisuus. Isot lapset pitivät huolta pienemmistään hoitohenkilökunnan lisäksi.

Lastenkodin alue oli yllättävän iso ja kaunis rinnetontti. Vuolas puro virtasi alhaalla antamassa kasteluvettä viljelyksille. Maissia, banaaneja, perunaa ym. kasvoi rinteet täynnä. Perunasta oli jo toinen sato syötävänä ja kolmas vielä tulossa. Kasteluveden saanti mahdollistaa sen. Talousvesi tulee kaupungin vesiverkosta, eikä sitä tarvinnut selvästi säästellä. Pyykkiä pestiin joka päivä.Alueelle oli suunnitteilla kahvila ja virkistysalue kaupunginkin ihmisiä ajatellen. Sitä oli jo rakennettu pitkälle. Bambumajoja, pengerryksiä, hauskoja puuistutuksia, muureja ja suihkukaivon monttu oli jo kaivettu. Näkee, että siitä tulee viehättävä alue, kun se on aikanaan valmis. Siitä saa sitten lisätuloja lastenkodille.Taivaalla lensi korppikotkia ja haukkoja. Värikkäitä pikkulintuja lehahteli isoja parvia pihamaalle ja apinat metelöivät metsässä, välillä joku livahti maissi varkaisiin.Kaikesta näki, että hommat olivat hanskassa. Uskomaton saavutus vähän yli kolmessa vuodessa. Jumalan siunaus lepäsi kaiken yllä. Ps. 127 Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo. Hyvillä mielin päästiin kotimatkalle, siunaten ja edelleen taloudellisesti kannattaen ja rukoillen Bethel-kodin puolesta.

Kati-Kaisa Purhonen, Nokia